Brasilialaisten piirtäjien ryhmäblogi, Diburros (via), saa työntämään häpeissään oman vähäpätöisen töherryksiä sisältävän vastineen selän taakse. Blogissa näyttäisi olevan esillä lähinnä Marcelo Bragan töitä. Etelä-Amerikasta tulee muutenkin suunnattomasti taitavia piirtäjiä, joilla on selkeästi oma tyyli. Nämä tyypit ovat brasseja, mutta Meksikosta löytyy ehkä mantereen kaikkein tunnetuimmat taiteilijat ja kuvittajat.

Jos minusta ei kuulu pariin päivään, olen ruuvaamassa sokeripaloja, asentamassa laajakaista-yhteyttä ja kokoamassa muka-skandinaavisia huonekaluja.

Viikonloppu vierähti sitten nopeasti Evolla. Kolme päivää ja kaksi yötä, joista toinen tunneliteltassa ja toinen laavussa. Jälkimmäinen oli aika helkutin paljon kylmempi kokemus. Vettä tuli taivaalta melkein tauotta, mutta varusteet kestivät. Kaipa nämä Goretex/HyVent-materiaalit ovat hintansa arvoisia. Jos joku on Evolla retkeillyt, sanottakoon että reitti oli jotakuinkin seuraava: Evokeskus - Valkea-Mustajärvi (1. yö) - Vaarinkorpi - Sorsakolu - Vähä-Keltajärvi (2. yö) - Evokeskus. Niin ja ensi kerralla enemmän säilykkeitä ja kuivamuonaa mukaan. Hienoja näkymiä olisi mielellään ikuistanut kameralla, mutten halunnut testata sen vedenkestävyyttä ihan niin paljoa.

In other news, Suomen Big Brother alkaa näkyä SubTV:llä tänään, kello 20.00. Kilpailijathan ovat tiedettävästi jo toistaa päivää BB-talossa. Saapa nähdä, tuleeko tästä jotakin seuraamisen arvoista. Kyseinen sarja on Suomen tähänastisista reality-tv-ohjelmista kaikkein kallein. Suosiota ei voi vielä tietää, mutta varmaa on, että sarja saa osakseen runsaasti medianäkyvyyttä. Jotain suomalaisten BB-nälästä kertoo myös sekin, että ainostaan täällä on näytetty muiden maiden versioita formaatista.

Yhden Big Brother -tuotantokauden - taisi olla brittien 3. - olen katsonut alusta loppuun. Se on samalla ainoa reality-tv-sarja, jonka olen katsonut kokonaan. Mielenkiintoinen koe-eläinlaboratorio.

Televisiosta ei taas tule yhtään mitään. Toisaalta, kello onkin vasta vähän päälle kaksi. Surffaillaan kanavia. Ykkönen, kakkonen, kolmonen, nelonen, subbari, Deutche Welle...hei, autojen kasaaminen tehtaassa näyttää etäisesti mielenkiintoiselta, mutta en ymmärrä juontajan monotonisesta selostuksesta mitään. Katsotaan tätä hetkinen. Päässä alkaa pyöriä Kraftwerkin musiikki.

Peukalo hakeutuu huomaamatta kaukosäätimen nappuloille.

Käännetäänkin samantien ysille, eli Music TV:lle. Jahas, uusi video. Näyttäisi olevan Sean Paulin, tuon jamaikalaisen dancehall-artistin uusin. We be burnin', muodokkaat tytöt hetkuttavat persamustaan. Tämä on nähty jo Sir Mixalotin Baby got backissä. Oho, ollaankin aavikolla. Artistin takana on neljä jouluvaloin koristeltua rekkaa, jotka ovat niin älyttömiä, että ovat älyttömän cooleja. Niin ja auto, jonka katolla on kolme paria liekinheittimiä. Ei, se on vain typerää.

Seuraava video alkaa pyöriä. Se on suomalainen HIM! Jes, heiltähän tulee uusi levy ihan just kauppaan, tai niin ainakin luulen. Eiku hetkonen, ei kuulosta laulu Valon Villeltä. Kyseessä on sittenkin Rasmus - anteeksi - Thö Rasmus. Kappaleen nimi taitaa olla No fear, ja kuulostaa erittäin paljon kierrätetyltä HIMin kappaleelta. En kyllä ole koskaan ollut mikään Rasmus-fani, mutta se yksi biisi...odotas...Ghostbusters oli ihan vekkuli. Kovin on pojilla synkkä meininki nykyään. Ei kai sitä kolmekymppisenä varmaan jaksakaan pomppia enää kuin ennen.

Musiikkivideon lopussa nainen tekee itsemurhan ja herää taivaasta. Tai herää unesta. Joka tapauksessa, ei mitenkään hirveän omaperäis...nonni, seuraava klippi.

Videon laulajatar esittäytyy M.I.A:ksi, mutta nyt taisi televisiosta palaa käämit. Värit ovat jotenkin hullunkuriset. Pitäisiköhän lyödä pari kertaa nyrkillä, jos tokenisi? Ääni kuuluu edelleen. Musiikki on aika hauskankuuloista, kappale on nimeltään Bucky done gun. Tämän voisi luokitella hip hopin ja tribaali-electron perunamuussiksi, jossa on elementtejä...äh. Biisi lainailee paljon 90-luvun tanssimusasta ja 80-luvun syntikkapopista. Paras musiikkivideo tähän mennessä, loistavaa!

Kappale loppuu. Värit muuttuvat normaaleiksi juuri ennen kuin ehdin antaa toosalle mojovan iskun.

Taidanpa mennä läppärin ääreen ja blogata hieman.

Preshaa on atlantalaisen ystäväni, Christianin, kautta löytynyt lahjakas tuttavuus. Tosiaan, hänen töissään hienointa on juuri erilaisten tyylien yhdisteleminen ja elementtien sekoittelu.

Linko linkitti tänään New Yorkin Anti-Sit -sivuille. Nämä ovat ilmeisesti tarkoitettu estämään kodittomien ja nistien istuskelu, makoileminen ja asuminen vesipostien, ikkunalautojen, aitojen yms. päällä. Vahinkoja tapahtuu - kuinkahan monen nykiläisen persamus onkaan rei'illä? Alimmaisesta viritelmästä tulee mieleen jo Judas Cradle (7.).

Ichi.One tarjoaa juuri nyt omalla homecookin'-sivustollaan: Homecookin #21 'Belle de jour'. Kuten nimestä voi päätellä, on miksausta maustettu aavistuksen verran ranskalaisuudella, mutta vain vähän ja alkupuoliskolla. Miksaukselle löytyy tulostettavaksi isokokoinen levykansi, joka aukeaa uuteen ikkunaan klikkaamalla kappalelistan ylläolevaa kuvaa. Samasta kappalelistasta selviää myös millaisesta setistä on kyse.

Bonuksena aikaisemmin mainitsemassani Gearbox 04:ssä esiintyvän Tullio De Piscopon Stop Bajon -musiikkivideo. Hämmentävää. Rumpuja ja muita soittimia löytyy joka lähtöön. Mutta iskeekä vokalisti oikeasti lyömäsoitintaan?

Helsingin juhlaviikot käynnistyivät omalta osaltani Flow 05 -kulttuuritapahtumalla viime viikonloppuna ja jatkuvat mm. Art goes Kapakka-ohjelmistolla ravintoloissa eri puolella kaupunkia. Tämän viikon torstaina (25.8.) on Taiteiden yö, josta on muodostunut (valitettavasti) teini-ikäisten örvellysjuhla. Jää väliin.

Flow 05 tuli tsekattua, tosin töiden takia keikat jäivät hieman vähemmälle kuin viime kerralla. Esiintyjistä ainakin DJ Spinna, Kenny Dope ja King Britt olisivat kiinnostaneet. Lauantaina vinyylit vaihtoivat vauhdilla omistajaansa (kuva), auringon porottaessa armottomasti pilvettömältä taivaalta. Näytettiinpä siellä Style Wars -dokumenttikin. Mitäpä voi sanoa - ainakin hyvään vuoteen sijoittuvat tuon 1,5 tuntisen pätkän tapahtumat. Ostin paidan.

Muutama kuva Flow 05:sta vilkuttimessa, kohtapuoliin.

Päivityksiä, päivityksiä. Eläintarhan ulkoasua on väännetty hieman uusiksi, päivittäinen kävijämäärä naksuttaa tasaiseen tahtiin ja onpa kyseinen blogi menettänyt ensimmäisen lukijansakin. Harmi.

Tuli juuri tietooni, että sain 4 kuukauden pestin kuvittajana eräälle ulkomaiselle yritykselle. Brittiläiselle. Ei, en joudu muuttamaan minnekään - homma toimii etätyönä. Palkka on positiivisen muhkea.

Katsotaanpas: kaksi työtä ja opiskelut päälle. Jaa-a, opiskelupuoli heittää varmaan ensimmäisenä häränpyllyä. Noh, ehtiihän sitä. Toivottavasti ei kuitenkaan käy kuten PA:lle.

Uusi tuttavuus, Arabuusimies/Sikiöasennon Reko kertoo omin sanoin digitaalisen kuvan tekemisprosessista. Mies käyttää Painteria, eikä usko layereihin.

Ajatella, favicon ja linkkikuvake (menun alalaidassa) saman päivän aikana. Samalla pientä koodin muokkaamista. Linkkikuvakkeet (?) taitavat olla vähän kuin haalarimerkit - ikinä ei voi olla liikaa, koko ajan on kerättävä lisää. Joten ole hyvä, lataa pois.

Kaikki jotka eivät ole vielä kirjamerkinnyt Hel Looksia, tehköön sen viimeistään nyt. Vice-lehden Do's & Don'ts, anyone?

Minun uudet Nike Elitet. Tai vaihtoehtoisesti, 133737. Heh. Jämävitsi. Jos näette jonkun Helsingin kaduilla jallailemassa tällaiset jalassa, se saatan olla minä. Ehdotan astelemaan rohkeasti eteen ja tervehtimään käsipäivää.

Suosikkimerkkini on tosin yleensä Puma. Ja lisää tossuja. Joitakin noiden kahden edellisen blogin kengistä en kyllä pistäisi jalkaani, ei edes ase ohimolla pakotettuna. Conversetkaan eivät ole koskaan juuri napanneet, ehkä se on enemmän punkkarijuttu.

Niin, ja Adidas ja Reebok ovat nykyään kuin paita ja peppu.

Päivitys: Oma favicon.ico viimein kustomisoitu Tervatehtaalle. Huoh.

Meeminä ei mikään tuorein, mutta päätinpä silti laatia blogilleni oman soundtrackin (~72min 28s), joka kuvailisi Tervatehtaan henkeä ja luonnetta mahdollisimman tarkasti. Seurauksena 12 raitaa timantinkovaa soulia, groovea, hip hoppia, deep housea ja afro beattia. Tämän voisi melkein miksata ihan oikeaksi setiksi.

Stocktown on "musiikkidokumenttisarja nuoresta urbaanista citykulttuurista ympäri maailmaa". Osa 8/8 tuli juuri TV1:ltä. Harmi, että sarja loppui, sillä tämä ohjelma oli todella mielenkiintoinen. Enemmänkin olisi katsellut.

Viimeisessä osassa vieraillaan mm. legendaarisen (siis todella legendaarisen) graffititaiteilija Mr. Seenin, Hip hop -valokuvaukseen erikoistuneen B+:n ja Dublab.comin tekijöiden luona. B+:n valokuvia voi selailla täällä, ja Dublabin musiikkia voi puolestaan maistella täällä.

Seen kertoi ohjelmassa historiikkiaan aina junien maalaamisesta oman tatuointiliikkeen perustamiseen. Tätä katsoessa itselläni pyöri mielessä lähinnä se ajatus, mitä vuosikymmenien aerosolikaasujen haistelu saa aikaan aivoille. Hän puffasi myös Spraycan Art -kirjaa.

Vesipisaroita kasvin lehdellä sateen jälkeen.

Panasonic DMC-FZ30:n saisi ostettua syyskuussa, MB:n hintaseurannan mukaan halvimmillaan 611 eurolla. Kameran makrolla pääsisi jo 5 cm:n päähän kohteesta. Toisaalta edeltävän mallin (FZ20:n) hinnan on pakko pudota, kun uutuus julkaistaan. Oikeastaan FZ20:kin välttäisi. Merkittävin houkutin uudemmassa on mekaanisesti toimiva manuaalinen zoom-säätörengas objektiivissä.

Muutamia irtolinkkejä, eurolla kutakin. Trump University? Tuonne pääsee varmaankin - you guessed it - rahalla. Money money mooneey, money. Muppetit haukkomassa ilmaa. Ja kuka sanoo, että rintamerkit ovat out?

Roolileikkiä ongelmaisten pehmolelujen psykiatrina. Sivuston toteutus on korkealuokkaista, joskin 'hoitaminen' on lähinnä trial and error - periaatteella toimivaa pelailua. Sain neljästä potilaasta yhden hoidettua ja yhdelle täytyi antaa sähkösokkiterapiaa, eikä sittenkään vielä parantunut.

Sanotaan nyt vielä peribrittiläiseen tyyliin muutama sananen säästä. Tälläkin hetkellä tuuli puhaltaa milloin mistäkin suunnasta ja piiskaava sade tulee alas välillä vertikaalisti, välillä diagonaalisti. Kun katson ikkunasta ulos, näen ehkä 30 metrin päähän, en pidemmälle. Onkohan tuo nyt sadetta vai sumua mikä blokkaa näkyvyyden. Voisin ottaa kuvan, mutta se olisi pelkkää vaaleaa harmaata täynnä. Mikäs tässä sisätiloissa kököttäessä, kahvia hörppien. Matalapaine nukuttaa.

Muutamia syitä, miksi opiskelijana oleminen ei aina ole niin ikävää:

1. Kelalta saatavan asumislisän enimmäismäärä kasvaa noin 30 eurolla ensi marraskuussa. Vuokrakatto nousee siis 214 eurosta 252 euroon kuukaudessa.
2. VR:n opiskelijalippujen hinnat laskevat - olisikohan ollut kolmanneksella - ensi vuoden alusta, samalla kuin muiden lippujen hinnat nousevat. Opiskelijoiden alennukset tulevat siis toisten kustannuksella. Toisaalta HKL on antanut 'tulosvaroituksen', että se aikoo nostaa omia hintojaan. Kiitti.
3. Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä: Unicafessa oli tänään salaattipöydän kurkkujen sekaan sotkettu tilliä. Siis voitteko kuvitella? Tilliä. Voiko olla mahdollista, että henkilökunta oli oikeasti tehnyt jotain sen eteen, että ruoka maistuisi hieman paremmalta? Sillä se maistui. Paremmalta. Pippuripossupatakin maistui.

Päivitys: Apple on uusinut Switch-kampanjaansa ja samalla verkkosivujaan. Nyt jos koskaan on aika vaihtaa wintoosa parempaan. Tai sitten kun Macit on varustettu Intelin prosessoreilla. Joka tapauksessa, Apple suosittelee minulle G5-työasemaa (kohdassa Which Mac are you?), mutta lompakko vähän eri konetta.

Mitä saadaan, jos Blow-elokuvan huumeet korvataan aseilla? Lord of War. Trailerin perusteella ihan ok leffa odotettavissa. Ainakin sen kohtauksen perusteella, jossa aseita jaetaan afrikkalaisille kuin karkkia.

Niin, ja alaotsikkohan sopisi enemmän kuin hyvin tatuoinniksi joko Martina Aitolehdelle tai Eremenko Jr:lle. Lisää vain kirjoitusvirheitä.

Kasan mukaan pornografista materiaalia löytää todennäköisimmin metsästä - nyt vanhoja Jalluja, Kalleja sekä muita alan laatujulkaisuja kultaisilta 50-, 60- ja 70-luvulta löytyy skannattuna netistä. Tämä on todellinen aarreaitta. Ihanaa, miten luonnollisia naisia.

Toiseksi, visuaalisesti herkullisia ja osittain humoristisiakin espanjalaisia pornoelokuvien julisteita (via Boing Boing).

Kolmikon täydentää uusimmassa Nöjesguidenissa ollut juttu, jossa Rakel Liekki kehoittaa vierailemaan Katutaso-blogin sivuilla. Olisikohan siinä ollut tarpeeksi aikuisviihdettä elokuulle?

Q: Mikä tämä Eläintarha oikein on?

A: Eläintarha on niin kutsuttu piirustusblogi, jonka on tarkoitus täyttyä luonnoksista, piirroksista ja töherryksistä. Eläintarha ei kommunikoi sanoin, vaan kädenjälki hoitaa puhumisen. Tyyli on vapaa. Muillakin on mahdollisuus osallistua sisällöntuottamiseen.

Oho. Vallilasta irtosi yllättäen itselleni uusi opiskelijakämppä, ja muutto on tiedossa syyskuun alussa. Olen päättänyt samalla uusia joitakin kalusteistani. Ainakin uusi työpöytä - niin ja sellainen Ikean musta Lack-pöytä olisi sopiva leposija kaiutinvahvistimelle. Kämppä on myös jonkin verran edellistä tilavampi, mikä sekin innostaa hankkimaan lisää huonekaluja.

Seinälle ehdottomasti jokin näistä (via Coolhunting). Ehkä tämä. Tai sitten jokin näistä.

Linkosin itseni aiemmin tänään hauskalle Conan versus Bear -sivustolle, joka esittelee talk-show juontajan, Conan O'Brienin ja karhun välistä taistoa. Conania seuranneet tietävät sketsin, jossa juontaja esittelee koulukkaiden studiolle jättämiä piirroksia, mm. Conanista ja Maxista (rumpalina Max Weinberg seiskassa). Se sketsi tuli tästä ensimmäiseksi mieleen.

Noh, olen katsonut ohjelmaa jo vuosia - silloinkin, kun se tuli vielä joltakin ulkomaiselta kanavalta. Miksipä en osallistuisi. Ajattelin piirtää Conanin painimassa masturboivan karhun kanssa (tämäkään vitsi ei välttämättä aukea, mikäli ohjelma ei ole tuttu), mutta päädyin kuitenkin tavalliseen otsoon. Pienehkö kuva ylhäällä, isompi (mahdollisesti) jossain vaiheessa itse Conan versus Bearissa.

Brittiläisen illustraattorin, Adrian Johnsonin taide kääntää suupielet hymyyn.

Entä mistä vektoritaiteen peruspilarin eli beziér-käyrän nimitys on peräisin? Pierre Beziériltä tietysti.

Applelta saa vihdoin myös kaksinäppäimisen hiiren. Tai oikeastaan 'Mighty Mousessa' ei ole yhtään näppäintä hiiren päällä, vaan kaksi kosketuslevyä ja kätevä rullauspyörä näiden välissä. Lisäksi yksi näppäin kummallakin sivulla, esimerkiksi Dashboardin widgettejä ja vitkuttimia varten. Näyttää hienolta, mutta MacAllyn optinen Micro Mouse saa toimia iBookkini kumppanina vielä ainakin vähän aikaa.

Kasan Jussi huomasi uuden ominaisuuden Flickrissä. Interestingness eli 'kiinnostavuus' seuloo muutaman parametrin perusteella Flickrin kuvapankista parhaita otoksia. Kiinnostavuuteen vaikuttaa mm. kuvien katsomiskerrat, merkitsemiset suosikiksi ja kommentointi. Kuten olen jo aiemmin maininnut, Flickristä löytyy todella vaikuttavia valokuvia. Lisää hienoja kuvia tarjoilee Flickr Zen-blogi.

War Of Monstars on jonkin verran erästä omaa projektiani muistuttava vektorigrafiikka-iloittelu, laajuudessaan toki aivan toista luokkaa. Ranskalaistaiteilija, joka kulkee nimimerkillä Koadzn, ottaa (graafisessa mielessä) yhteen noin 80 muun kuvittajan kanssa. Teemana on B-luokan hirviöleffat tyyliin Godzilla yms. Tuloksena silmäkarkkia parhaimmasta päästä sekä räiskyvää eri tyylien yhteentörmäämistä.

Lisäksi, onko tämä viimeinen naula pääkaupunkiseudun graffititaiteen arkkuun?

Nyt on syöty, saunottu, uitu ja soudettu aika urakalla. Viikonloppu mökillä rentoutti täydellisesti, mutta silti tunnen itseni väsyneemmäksi kuin mitä perjantaina töistä lähtiessä. Oikeastaan tällainen toimintaloma sopii minulle paremmin, en varmastikaan osaisi vain löhöillä riippumatossa kolmea päivää. Saunan lämmitys sata-asteiseksi kertalämmitteisellä kiukaalla vaatii hieman enemmän yritystä kuin sähköinen city-kiuas. Ei *naks*, vaan halkojen hakkuuta ja useamman tunnin kestävää säätämistä.

Sauna on myös tunnetusti hyvä paikka kehitellä tulevaisuuden suunnitelmia. Nyt olenkin parin kaverin kanssa lähdössä talvella joko Ranskan Alpeille (Tignes) tai Puolan Zakopaneen lautailemaan, ja muutaman viikon päästä Evolle vaeltelemaan, teltta mukana. Oli jopa puhetta viikon pituisesta Halti-vaelluksesta. Saa nähdä. Zakopanessa olen jo kerran ehtinyt käydä laskemassa.

Ehkä retkeilystä innostuneena ostin itselleni uuden takin. The North Facen 'tekninen kuoritakki' oli hintava, mutta samalla vettä ja likaa hylkivä, hengittävä ja tuulta pitävä. Kaikki retkeilijät tietävät, että näihin varusteisiin saa uppoamaan vaikka kuinka paljon euroja.